Little pieces of Åland

This summer our traditional ”Getting lost in Finland” road trip took us to the beautiful archipelago of Åland. It is a bit of an oddity, an autonomy between Finland and Sweden. It is a Finnish territory although swedish is the official language. Luckily visitors get along just fine in English as well.
Last time we visited these islands was 33 years ago! So it was about time to explore this place again.
As the ferry from Turku to Mariehamn leaves early in the morning, we decided to spend the evening before in Turku and save a morning rush.
That was a smart move! Just another wednesday evening and so much going on. Within a few hundred meters along the Aura river bank there was a gathering of hundreds of motorbikers, an impromptu dance floor in the middle of the street with live music, mainly Tango that so many Finns love and practice, a very good rock band on board an old merchant ship and even live jazz music in a bar.
An old cruiser Bore is nowadays serving as Hotel Borea. So we got into the marine atmosphere right on our first night.
Amalia guest house in Lemland is a cosy place to stay. It has a small lemonade factory in the yard. Amalia Lemonades can be found all over Åland in cafes, restaurants and supermarkets. Rebecka Sjölund works in the Factory shop in the summer.
St. Andrew’s church in Lumparland. First built in 1540, but the present building is from 1728.
The local beer brand, stallhagen beer, is sold and served all over the islands. We just had to pay a visit to the brewery and found out that the beer was indeed very good.
The idyllic old boat houses in Käringsund, Eckerö we remembered from our previous visit. But the hunting and fishing museum close to the Eckerö guest harbor is relatively new. It gives the visitor a good idea of the often very tough conditions in which the island people made their living in the old days. The building itself has been designed in a most considerate way to suit the landscape.
Christiansund guest house
Friday evening in Eckerö. We could not find any open shops around. Driving back and forth in the country roads looking for something to eat we finally found a Thai take away restaurant. Their fresh made Spring rolls were huge and very tasty.
The gigantic fortress of Bomarsund was built by the Russians in 1832. The battle with the British-French navy was short and destructive and very little of this huge construction is left to see now. Yet a new trek of about 4 km is taking the visitor around, and useful information boards complete what the eyes cannot see.
Everywhere you go you will see the old wooden wind mills.
We paid respect to the famous writer Anni Blomqvist. Her archipelago stories and her own tragic life has left a mark on so many people in Scandinavia.
bomans guesthouse
Mari Kokko-Tidenberg and Arto Tidenberg live in Helsinki, but every summer they run the charming Bomans guest house in Vårdö. We ended up staying two days in their friendly care. The place can host up to 70 people and besides breakfast they also serve dinners.
It is quite unusual for Finns to own property in Åland, so we were curious to know how Mari and Arto ended up in there. Mari told us that in 1984 her mother Sirkka-Liisa came to work in the Kastelholm castle, which back then served as a prison. She then met and married Magnus Boman and they lived together in his family’s dairy farm. In 2000 the farm was transformed into a guest house. When Sirkka-Liisa passed away in 2014 Mari got to be the co-owner of the place, taking care of the business with Magnus, who still lives permanently on the farm year around. Mari, however, after tourist season returns to her profession, working as a doctor in Helsinki.
Short fishing trip with Magnus Boman was an extra treat to our stay in Bomans guest house.
5 whitefish and 1 perch.
Road trip means hours of sitting in a car. It is a welcome idea to take a few hours hike in the nature. One beautiful trek you find in Getabergen in the northern part of the main island. It offers great views and impressive rock formations. In there I spotted one of the rare orchids growing in Åland, the Orchis militaris.
When it comes to coffee breaks, we always look for an interesting, rather off the main road places. Marskogens Lamm is a lamb farm. In their café they sell not only good coffee and the traditional pancake but also many other local delicacies like cheese and their own lamb meat products. Friendly Ann Sunberg serves home made buns and pastries and I just loved her table decorations with the wild flowers.
I just had to stop and take this funny picture.
Åland’s photography museum in Pålsböle is sure worth a visit. Olle Strömberg has collected thousands of cameras and other items that cover more or less the entire history of the technology of photography. Olle, originally from Sweden, fell in love with a local beauty in Åland. He moved to the islands and did a 40 year photographic career working as a commercial photographer and cooperated with almost all local museums as well. Now retired, he runs this amazing museum and its charming coffee shop with his wife.
Simskäla is the very northern part of the island of Vårdö. Seals were once hunted for food. Nowadays some fishermen hunt them to avoid destruction of their nets.
Kurt Eriksson was a seaman and globetrotter who traveled the world for many years. He had the will and skills of learning many languages of the places he visited.
Now retired, he is running his wood workshop and a summer café, Anna’s Shop, in his home village Grundsunda in Vårdö. He welcomes and entertains his visitors with endless stories in 6 different languages. And of course the very famous Åland pancake.
Åland’s pancake.

Pies and stuff. A new cafe in Helsinki!

We found this lovely recently opened cafe located in Vuorikatu, just in the center of Helsinki, where Ekaterina and Enar bake already from 5 am in order to serve fresh pies since they open their door in the morning.
What is a good cafe made of? Good coffee and fresh, home made pastries?
I am happy to see that there is real coffee culture in Finland and not only sipping coffee at home like in the old days but nice cafes popping up. But sadly most of them are chains that serve the same, industrial cakes and pastries everywhere. Great that there are still places going against this trend even if it is not the most money-wise thing.
Enar has worked in several restaurant kitchens but now he wanted to open a place of his own. A lunch plate with a piece of a home made pie, hummus, Turkish yoghurt and salad will cost 9.30 e and fill any stomach (or if not, you can take the second option of two pieces of pie by adding a couple of euros)
Feta-spinach omelette and the rest of the pies cost 3,90 e, latte 3,60 e.
This Russian born couple wanted to bring something from their own food culture and serve a variety of pies with different fillings.  Lovely! I tasted the potato pie that Enar recommended and found it to be filling and tasty. Well, this won’t be my last visit here.
Good luck for the new entrepreneurs! I wish there were more places like this.
Citypie ,Vuorikatu 6, open Mon-Fri 8-19, Sat 10-16
Citypie in Facebook

Piirakkaa ja muuta. Helsingin keskustan uusi kahvila-aarre Citypie!

Löysimme Vuorikadulta tämän juuri avatun, ihanan kahvilan, jossa herttaiset Ekaterina ja Enar leipovat aamu-viidestä alkaen, jotta he voivat tarjota tuoretta heti aamusta alkaen.
Hyvää kahvia ja hyviä, itsetehtyjä leivonnaisia. Siinäpä avain kahvilan menestykseen? On hienoa, että Helsingin kahvilakulttuuri kehittyy ja uusia kahviloita tulee tuon tuosta, mutta niistä iso osa valitettavasti on ketjuja, jotka tarjoavat samoja, teollisia tuotteitaan. On mahtavaa, että saadaan Helsingin keskustaan myös tällaisia yrittäjävetoisia kahviloista, jotka valmistavat itse kaiken alusta loppuun, vaikkei se ehkä olekaan se kannattavin tapa.
Enar on työskennellyt monen ravintolan keittiössä, mutta nyt hän halusi avata oman paikan. Täyttävään lounasannokseen (9,30 e) kuuluu pala piirakkaa, salaattia, hummusta ja turkkilaista jugurttia.
Feta-pinaattimunakas, kaikki munakas- ja piiraspalat maksavat 3,90 e, latte 3,60 e.
Venäjällä syntyneet, mutta Suomessa pitkään asuneet Katja ja Enar haluavat tuoda jotain synnyinmaansa ruokakulttuurista. Hienoa! Valikoimissa on piirakoita eri täytteillä. Maistoin Enarin suosituksesta perunapiirakkaa ja se oli tuhtia ja maukasta.
Tänne täytyy palata uudestaan. Onnea ja menestystä uusille yrittäjille! Olisipa tällaisia paikkoja enemmän!
Citypie ,Vuorikatu 6, avoinna ma-pe 8-19, la 10-16
Kahvila Facebookissa

Turku – the summer city: 5 tips for river bank (and some a bit further)

Turku seems to be my destiny. Not a bad one though. And it seems that there is a huge, growing interest in this ultimative summer destination as my Turku restaurant post last summer was the most popular ever. There were thousands of readers already in the first days!
Like last year, I was teaching  Hebrew this summer in Turku Summer University.  
I spent all together 14 days out of a month long period in Turku and as my lessons were in the evening, I had plenty of time to wonder around, see and taste things in the daytime. There is always something new to discover and some of those will be brought to you this time by mobile pictures.
Tips along the river bank
When the Turku people talk about “the other side of the river” it can be a bit confusing. The “right side” is the side where the dome church, Turun Tuomiokirkko, is located. My friends visiting Turku simply loved the river bank when we spent long, warm evenings sitting in the cafes, bars and river boars. So just a two hour journey from Helsinki takes you on a small trip abroad 🙂
My 7 year old daughter came to Turku and after she got out of the bus and we were walking along the river bank, she asked me: “Mom, what language do they speak here?” And then I explain her that it is Finnish…
Turku jokivarsi

  1. Sitting, sipping and eating! 

When this sculpture designed by Russian Andrei Kovaltshuk “The meeting in Turku 1812” arrived to its locations year 2012, it wasn’t received in open arms by all Turku residents. I, however, find that the sculpture of Alexander I of Russia and the crown prince Karl Johan fits very well this landscape.
Next to these gentlemen is one of the best places to sip your coffee: Cafe Art where they bake their own cakes and pullas. There is always a queue but it is worth waiting so take your time! The coffee is good and the cakes taste like heaven.
At the cafe I met this handsome guy, Korean origin Juri. He had been living in Finland for two years but was going to return to his homeland soon.
Another place to taste is  Tiirikkala. I got a gift voucher from my students to this lovely cafe-restaurant and ate there this wonderful cheese salad.
Tiirikkala Turku Aura-joki salaatti
I found an another lovely spot at Pub Niska which pizzas are hard to beat.
Jokilaivat Aura-joki Turku jokivarsi InstagramCapture_08ced1ee-0a62-4115-8ba0-190c4da48668 (1)
2. Ride a bike!
Bike is the best transportation in Turku. Everybody cycles here – it feels almost like Amsterdam and you will find bicycle lanes cycle routes everywhere, also in the center area.
3. Sleep by the river
I spent most of the nights at Radisson Blu Marina Palace from where I got this wonderful “granny bike”. It took me just in minutes from the hotel to the university. The hotel itself also earns a recommendation. I got a room with a river view and the breakfast was one of the best hotel breakfasts I’ve ever eaten in Finland. I started my day with a morning shot made with buckthorn berries and you can squeeze your own orange juice with a big press.
Forum Marinum Turku Aura-joki jokivars 4. Suomen Joutsen and Forum Marinum 
I and my little visitor walked along the river bank down until the maritime center Forum Marinum and the famos sailing boat Suomen Joutsen (the Swan of Finland) built in 1902. The little visitor, however, found the huge daisy much more fascinating. 🙂
Forum Marinum Turku Aura-joki jokivarsi
There are small ships to play with….
Turku jokivarsi Aura-joki 5. Jogging, walking… 
Walking the river banks is an enjoyable activity itself. If you are into history and culture, continue 5 minutes walk from Forum Marinum and you will reach the Turku castle.
For jogging take the opposite direction to Halistenkoski, a rapid and a dam. My longest trip outside the city center was to  Vanhalinna, located in Lieto. You will get stunning views from the hill top and you will be standing on a piece of history at the same time. There were findings
J, joka on yksi maamme tärkeimpiä muinaismuistokohteita. Liedon puolella sijaitsevassa Vanhalinnassa on tehty löydöksiä pronssi- ja rautakaudelta saakka.Lisää infoa retkeilymaastoista Turun lähettyvillä löytyy Aurajoki.netin esitteestä. Vanhalinna Turku Lieto Vanhalinnan maisemia – ei uskoisi, että melkein kaupungissa ollaan! Polkupyörällä tuli huristeltua sitten muuallakin. Keskustasta kivenheiton päässä oleva Portsa eli Port Arthurin kaupunginosa on kiva pikku tutustumisretki vanhoine puutaloineen ja ihastuttavine sisäpihoineen. InstagramCapture_2c707339-9423-4e5c-b99f-eaee5468c93aIf you want to head a bit further, Ruissalo is the destination! I was invited to a press trip organized by Visit Turku and we spent a beautiful and sunny afternoon by the sea making smoked salmon and ‘robber’s roat’, a roast cooked in an earth oven with Ruissalo Spa chef Sami Kiviranta. I guess this pictures tells everything – you can’t go wrong with this set!

Ruissalo Spa loimulohi rosvopaisti nokipannukahvit Ruissalo

Voisilmäpulla Honkapirtti Ruissalo TurkuThese huge homemade pulla at Ruissalo Honkapirtti are big enough to be shared.
On se Turku vaan mahtava paikka. Tuntemattomat juttelevat toisilleen Tintån terassilla (yksi lempipaikoistani – jokivarressa sekin). Usein kaupungilla törmäsin johonkin tuttuun – kollegaani tai entiseen oppilaaseeni. On tainnut tulla pyörittyä Turussa jo tovi 🙂 Mutta ei tarina tähän pääty. Lokakuun lopussa jatkan taas opetusta Turussa. Ja sitä ennen kerron  vielä Food Walkista, kiva ohjelmanumero kesäretkelle Turkuun. Pikku ballerina
My little guest watching the cars at Hotel Seurahuone.
Matkalaukku North Face TrolleyBye bye Turku! My loyal travel companion by North Face trolley (no hidden sponsorship here but I am happy to advertise it because it is difficult to find a better one!) traveled back and forth with me. I never drove to Turku by car as the cheapest tickets by Onnibus cost me only 5 euros and also train tickets sold by VR can be found starting from 10 euros including a seat in a work cabin which I always took an advantage of if one was available).

Pieni hyppy ulkomaille – ei kun Turkuun! 5 vinkkiä jokivarteen (+ pari muuta lähiympäristöön)

Näyttää siltä, että Turku on kohtaloni. Ei tosin huono sellainen! Ja näyttä kiinnostusta Suomen parasta kesäkaupunkia kohtaan olevan rutkasti muillakin, sillä viime kesänä tekemäni Turku-ravintolapostaus on ollut blogimme kaikkien aikojen suosituin. Lukijoita oli tuhansia jo muutaman ensimmäisen päivän aikana!
Olin tänä kesänä pitämässä heprean intensiivikursseja Turun Kesäyliopistossa, kuten viime vuonnakin.  Vietin Turussa kuukauden aikana yhteensä 14 päivää ja koska tunnit olivat iltaisin, oli päivisin aikaa kiertää, katsella ja maistella. Taas löytyi paljon uutta ja tällä kertaa annan Turku-vinkkini kännykkäkuvin.
Vinkit jokivarteen
Tois puol jokkee eli keskustan puoleinen joenranta on se juttu Turussa! Paitsi silloin kun mennään jokilaivoille, sillä ne ovat sillä puolella jokea. Vai miten se nyt menikään. Joka tapauksessa: jokivarsi, siitä ei voi erehtyä.
Kaverini, jotka vierailivat Turussa, sanoivat istuskellessamme jokivarressa, että ei uskoisi, että Suomessa ollaan – olo on kuin Keski-Euroopassa. Eli kahdessa tunnissa Helsingistä pääsee melkein ulkomaille.
Ja kun 7-vuotias tyttöni tuli Turku-visiitille ja jäi pois bussista Tuomiokirkon pysäkillä, lähdimme kävelemään jokirantaa pitkin. Hänen ensimmäinen kysymyksensä kuului: “Äiti, mitä kieltä täällä puhutaan?”. Siinä sitten selitin, että ihan suomea.
Turku jokivarsi

  1. Istuskelemaan, syömään ja kahville!

Venäläisen Andrei Kovaltshukin Tapaaminen Turussa 1812 -patsas ei ilahduttanut kaikkia saapuessaan Turkuun vuonna 2012, mutta mielestäni Aleksanteri I ja hänen vierellään seisova kruununprinssi Kaarle Juhana sopivat hyvin näihin maisemiin.
Ihan patsaiden vieressä on mainio kahvila Cafe Art, jonka itse tehdyt leivonnaiset ovat niin kovassa huudossa, että pääsee kassalle jonottamatta. Mutta jonottaminen palkitaan! Kahvi on hyvää ja kakut sulavat suussa.
Cafe Artin pihalla tutustuin tähän ihanaan komistukseen, korealais-turkulaiseen Juriin. Hän oli asunut Suomessa kaksi vuotta ja oli pian palaamassa kotimaahansa.
Toinen herkkupaikka joen varrella on Tiirikkala, jonne olin saanut oppilailtani lahjakortin (mahtava lahjaidea!). Siellä söin tämän ihanan lounassalaatin, jossa taisi olla Kolatun juustoa.
Tiirikkala Turku Aura-joki salaatti
Joenrannasta löytyy myös yksi uusista suosikeistani, Pub Niska, jonka ahvenanmaalaiset peltileivät ovat pizzojen aatelistoa.
Jokilaivat Aura-joki Turku jokivarsi
InstagramCapture_08ced1ee-0a62-4115-8ba0-190c4da48668 (1)2. Pyöräile!
Pyörä on paras menopeli turkuiluun. Kaikki pyöräilevät täällä – olo on kuin Amsterdamissa ja pyöräteitä on koko keskustan alueella.
3. Yöksi jokivarteen
Majoituin suurimmaksi osaksi jokivarren Radisson Blu Marina Palacessa ja sain sieltä tällaisen ihanan “mummopyörän” lainaksi. Sillä huristelin ympäri hotellin ja yliopiston väliä ja ympäri kaupunkia muutenkin. Mahtava palvelu ja muutenkin hyvä hotelli, jonne varmasti palaan. Sain huoneen jokinäkymällä ja aamupala oli varmasti paras Suomessa syömäni hotelliaamiainen. Päivä alkoi tyrnimarjasta tehdyllä aamushotilla ja itse sai puristaa appelsiinimehun sellaisella isolla mekaanisella puristimella. Peukut sinne!
Forum Marinum Turku Aura-joki jokivars
4. Suomen Joutsen ja merikeskus Forum Marinum 
Sain pikkuvieraan Turkuun ja kävimme katsomassa Forum Marinumissa Suomen Joutsenta. Rannasta löytyi myös tällainen jättimäinen päivänkakkara.
Forum Marinum Turku Aura-joki jokivarsi
Ja tällaisia kivoja laivoja, joissa sai leikkiä.
Turku jokivarsi Aura-joki
5. Lenkille jokivarteen
Jokivartta pitkin on kiva käppäillä Turun linnaan saakka, kuten pikkuvieraani kanssa teimme. Iltalenkille lähdin usein myös jokivartta sataman tai Halistenkosken suuntaan, enkä vielä ole kyllästynyt näihin hienoihin maisemiin. Pisin retkeni keskustasta oli Vanhalinnan linnanvuori, joka on yksi maamme tärkeimpiä muinaismuistokohteita. Liedon puolella sijaitsevassa Vanhalinnassa on tehty löydöksiä pronssi- ja rautakaudelta saakka.Lisää infoa retkeilymaastoista Turun lähettyvillä löytyy Aurajoki.netin esitteestä.
Vanhalinna Turku Lieto
Vanhalinnan maisemia – ei uskoisi, että melkein kaupungissa ollaan!
Polkupyörällä tuli huristeltua sitten muuallakin. Keskustasta kivenheiton päässä oleva Portsa eli Port Arthurin kaupunginosa on kiva pikku tutustumisretki vanhoine puutaloineen ja ihastuttavine sisäpihoineen.
Ja jos vähän kauemmaksi lähtee, niin Ruissalo is the destination!

Olin yhtenä päivänä Visit Turun vieraana toimittajien lehdistöretkellä  Turussa ja teimme rosvopaistia ja loimulohta Ruissalon kylpylän keittiöpäällikön, Sami Kivirinnan kanssa.  Voin kertoa, että ruoka maistui hyvältä!

Ruissalo Spa loimulohi rosvopaisti nokipannukahvit Ruissalo

Voisilmäpulla Honkapirtti Ruissalo Turku
Ruissalon Honkapirtin kahvilan pullassa riitti kokoa!
On se Turku vaan mahtava paikka. Tuntemattomat juttelevat toisilleen Tintån terassilla (yksi lempipaikoistani – jokivarressa sekin). Usein kaupungilla törmäsin johonkin tuttuun – kollegaani tai entiseen oppilaaseeni. On tainnut tulla pyörittyä Turussa jo tovi 🙂 Mutta ei tarina tähän pääty. Lokakuun lopussa jatkan taas opetusta Turussa. Ja sitä ennen kerron  vielä Food Walkista, kiva ohjelmanumero kesäretkelle Turkuun.
Pikku ballerinaTällaisen kuvan nappasin pikkuvieraasta, joka aamulla katseli kadun vilinää Hotelli Seurahuoneen ikkunasta.
Matkalaukku North Face TrolleyBye bye Turku! Uskollinen matkakumppanini, North Facen matkalaukku (ei sisällä sponsorimainontaa -ihan omalla rahalla ostettu, mutta mielelläni mainostan – tästä kun ei laukku parane – testattu on 😉 ) kulki kanssani edestakaisin Espoon ja Turun väliä. En kertaakaan ajanut autolla, Onnibussin lipun löysin halvimmillaan 5 eurolla ja VR:n lippujakin saa alkaen kympillä jos ajoissa varaa (sis. paikan työskentelyhytissä, jonka käytin aina hyödykseni, kun sellainen oli tarjolla).

Hienoja hetkiä Israelin reissulla

M25 Meat Market restaurante
M25 Meat Market restaurant

Yli kahden vuoden tauon jälkeen palasin Israeliin ja voi että se tuntui hienolta! Reissaan työni vuoksi jatkuvasti, enkä ole oikein edes ehtinyt kaivata maata. Mutta kun ensimmäisenä iltana (tai oikeastaan yön tunteina) taksi kiipesi ylös Jerusalemiin ja ajoi Daavidin harpusta inspiraation saaneen The Cords Bridge-sillan ali, tuntui se juhlavalta. Paluu entiseen kotikaupunkiini!
Tämäkin matka oli pääosin työmatka, mutta tein varaslähdön ja lensin Israeliin pitkäksi viikonlopuksi ennen työrupeamaa. Viikonlopuksi oli lähdössä myös ystäväni Virpi, joka täytti juuri 40v. Ainoa vain, että Virpi itse ei tiennyt asiasta. Sain sumplittua asiat Virpin äidin, miehen ja ystävän kanssa niin, että lastenhoito ja muu järjestyisi. Varoitin ketään hiiskumasta asiasta ja yllätys onnistuikin. Kerroin Virpille vasta tuntia ennen lähtöä kentälle, että nyt on aika pakata ja kun hyppäsimme autoon, paljastin loppusuunnitelman.
Virpi in Tel Aviv
Virpi oli käynyt joka vuosi luonani asuessani Israelissa vuodesta 1994 lähtien ja nyt tapasimme yhteisiä tuttuja, herkuttelimme ja kiersimme niin uusia kuin vanhoja paikkoja – yli 10 vuoden tauon jälkeen!
M25 Meat Market restaurante
M25 Meat Market restaurant

Tälläisia makupaloja löysimme ja Uzi kuvasi.
Tel Avivissa törmäsimme Carmel-marketin kupeessa olevaan, uuteen M25-liharavintolaan, jossa on pihan perällä oma savustamo. Ravintola syntyi pienestä lihatiskistä ja nyt paikassa on kiva puutarha ja sisäpaikkkoja. Ravintola on saanut Tel Avivin parhaan indie-ravintolan palkinnon. Tosin kasvissyöjän kannattanee valita toinen paikka. Paitsi jos on niin suklaan perään, kuin minä…. paikassa oli nimittäin taivaallista suklaamoussea.
Levinsky-torilla pääsimme tällaisen ihanan vespan kyytiin. Ja hörpimme kahvia Susita-kahvilasta, jossa voi istua vanhan Susitan lavalla. Susitaa valmistettiin  Israelissa 50-80-luvuilla, eikä se koskaan ollut kovassa huudossa ainakaan laadun suhteen. Mutta nostalgiaa sillä on!
Oppaana Tel Avivissa meillä oli loistava paljasjalkainen tel avivivilainen (tuliko yksi tavu liikaa 🙂 )Karl Walter, joka hämmästytti tiedoillaan… ja päivällistarinoilla, jotka olivat kuin stand up-illan ohjelma. Nauroimme vedet silmissä!
Yam boutique hotel in Tel Aviv.
Yam boutique hotel in Tel Aviv.

Asuimme tässä hiljattain avatussa pienessä ja kotoisassa putiikkihotellissa, jonka nimi on Yam – meri. Huoneessa oli ping pong-mailat (israelilainen versio rantatenniksestä) ja rantapallo osana sisustusta, mutta ihan oikeaa käyttöä varten. Ja respasta saa rantakassin, jossa on kylmää vettä ja tuoreita hedelmiä sekä rantapyyhe. Hienoa tässä hotellissa oli lisäksi Happy Hour klo 17-19 välillä, jolloin hotelli tarjoaa ilmaisen pienen buffeen, johon kuuluu juomia, keittoa, voileipiä ja muuta pientä naposteltavaa. Todella asiakaslähtöistä palvelua! Sen lisäksi, että respan työntekijät muistivat nimeni ja kysyivät kuulumisia sekä toivottivat mukavaa päivää!
Peer boutique hotel. Owner Yael Tishler.
Carmel-torin vierestä löysimme hauskan Peer-putiikkihotellin ja päätimme pujahtaa sisään ja pääsimmekin mielenkiintoiselle tutkimusmatkalle: hotellin jokainen huone oli kuin mummolasta konsanaan. Kuvassa Yael Tishler, joka ystävällisesti esitteli meille hotelliaan.
Karl Walter guide Israel Tel Aviv
yahaloma ba'namal. Chef Yahaloma. Tel Aviv port new restaurant
Edellisellä Tel Avivin vierailullamme löysimme ihastuttavan Yahaloma’s bistron, joka tuolloin sijaitsi Levinsky Marketilla. Paikka oli muutaman pöydän pikkuriikkinen ravintola, mutta tarjosi suussasulavaa ruokaa. Keittiössä hääräsi Tel Avivin radiossa työskennyt ja uraputken jättänyt Yahaloma, joka yhdisteli sukunsa reseptejä eri Välimeren maista. Ruoissa maistui niin Kreikka, Libya kuin Egyptikin. Nyt Yahaloma on muuttanut Tel Avivin satamaan ja avannut siellä reilu kuukausi sitten yhdessä kahden muun osakkaan kanssa Yahaloma ba’Namal, Yahaloma satamassa-ravintolan. Taso oli ennallaan, paikka oli kasvanut, hinnat hieman nousseet, mutta loistava meininki jatkuu.  Kuvassa Yahaloman versio moussakasta. Suosittelen!
Yahaloman uusi ravintola sijaitsee Tel Avivin satama-alueen farmers’ marketilla, joka on jo sinänsä nähtävyys. Sieltä saa myös ehkä maailman parhaat, Lehamim-leipomon manteli-croisantit, joissa on marsipaania niillä päällä, kuin sisälläkin. Onneksi meillä kotona ei ole tuollaisia herkkuja, muuten saattaisi croissant toisensa perään tulla ostettua kahvileiväksi ja lopputulos olisi katastrofi – ja iänikuinen laihdutuskuuri.  New Yorkiin on muuten jo avattu Lehamim-leipomo, vink vink rapakon takana kävijöille. Siellä se kantaa nimeä Breads bakery. 
Tel Aviv Port
Boutique haNaknik Levinsky market Tel Aviv
Makkaranystävän unelma: Levinsky marketin makkarakauppias, Amir Kuti ( “Boutique Ha’naknik”) myy taatusti laatumakkaroita.

Tikva market Tel Aviv
Ha’tikva-tori sijaitsee maahanmuuttajien asuttamassa Ha’tikva-kaupunginosassa. Täällä näkee kaikkia kansallisuuksia venäläisistä etiopialaisiin ja voi maistella todella hyvää kubbea, hummusta, sabichia ja muita etnisiä herkkuja, eikä mikään kurita kukkaroa. Saimme oppaaksemme Karlin lisäksi ystäväni Tehilan Jerusalemista, joka tiesi kuppiloiden tarinat.
Abraham Hostel Tel Aviv youth hostel Israel
Vierailimme kansallisen puhelinyhtiön entiseen rakennukseen remontoidussa Abraham Hostellissa Tel Avivissa juuri ennen sen avaamista. Jättimäisen hostellin alakerrassa on suuri tila, johon juuri parhaillaan maalattiin isoja seinämaalauksia. Siellä aiotaan pitää konsertteja ja tapahtumia. Varmasti kaupungin coolein paikka yöpyä, eikä hinnallakaan pilattu. Paikassa on dormitory-huoneiden lisäksi kahden ja useamman hengen huoneita sekä jopa huoneistoja.
Viiden kaveruksen hostelli on jo porukan kolmas. Olin heidän ensimmäisessä hostellissaan Fauzi Azarissa Nasaretissa kun lähdin vaeltamaan muutama vuosi sitten Jesus Trailin Nasaretista Genessaret-järvelle ja hostelli jäi positiivisesti mieleeni, varsinkin aamiaisen baklavat 🙂
Hostellivierailulla Tel Avivissa minulle selvisi myös, että tuo vaelluspolku on yhden hostellikimpan jäsenen, Maoz Inonin tekemä polku! Siinä on aktiivinen mies.
Jael Ancker Appelsiineja ja hunajaa Tel Aviv
Suomalainen Jael Ancker pitää Appelsiineja ja hunajaa-nimistä ruokablogia, jota olen seurannut jo vuosikausia. Vihdoin tapasimme Jaelin kanssa ihan livenä, kun haastattelimme ja kuvasimme hänet Matkaopas-lehden juttuun. Oli mukava yllätys, kun Jaelilla oli vapaa päivä ja hän jäi loppupäiväksi kiertelemään kanssamme.
Michal Negrin jewellery Bat Yam factory shop and gallery
Michal Negrin on israelilainen korusuunnittelija, jonka romanttisilla ja kitcheillä, mutta taidokkailla koruilla on vankka asiakaskuntansa ympäri maailmaa. Pääsimme tutustumaan korutehtaaseen Bat Yamissa, jossa kaikki tehdään käsin. Koruilla on ikuinen takuu, joten laatukin on sen mukainen. Saimme kuvaan gallerian myyjättäret sekä Michal Negrinin tyttären (keskellä). Vaikka kuvaus oli ihan spontaani, naiset pukeutuivat, valitsivat sopivat korut ja poseerasivat aivan kuin ammattimallit. Minäkään en tehtaanmyymälästä pystynyt ihan tyhjin käsin lähtemään…  Tehdasvierailu pitää sopia etukäteen ja kierros kestää 1,5 tuntia. Galleria-myymälään saa piipahtaa milloin vain.
Tässä pieni video Michal Negrinin korujen valmistuksesta: miten korut suunnitellaan ja minkälainen on lopputulos.

Design Museum Holon Jaime Hayon
Design Museum Holon eli Holonin Design-museo oli positiivinen yllätys. Tämä oli ensi kertani museossa. Esillä oli parhaillaan espanjalaisen suunnittelija Jaime Hayonin näyttely, jonka jättimäiset keraamiset shakkinappulat olivat näyttelyn kohokohta. Kannattaa tehdä pikku piipahdus Tel Avivin ulkopuolelle Holonin kaupunkiin!
Yad Hashmona
Jos et ole käynyt Israelin matkallasi vielä Yad Hashmonassa, korjaa asia seuraavalla visiitillä! Yad Hashmona on suomalaisten perustama kibbutsin tapainen kylä ja paikka näyttääkin pieneltä palalta Suomea hirsitaloinen. Ainoastaan ympäristöä katsellessa huomaa ettei ihan kotimaassa olla: vuoret ympäröivät paikkaa ja maisemat ovat uskomattoman kauniit.
Yad Hashmona perustettiin 80-luvun alussa niiden kahdeksan juutalaisen muistolle, jotka lähetettiin Suomesta Saksaan toisen maailmansodan aikana. Tämä porukka, yhtä lukuunottamatta, menehtyi Auschwitzissa. Joukko kristittyjä suomalaisia halusi ikuistaa näiden juutalaisten surullisen kohtalon ja nimi Yad Hashmona tarkoittaakin “kahdeksan muistolle”.
Yad Hashmonassa voi yöpyä, käydä kävelyllä Biblical Gardenissa ja lempparini: perjantai-brunssilla. Brunssipöytä notkuu herkkuja, joten tänne kannattaa varautua tulemaan tyhjällä mahalla. Keittiöväki puristaa tuoremehun tuoreista appelsiineistä, omeletti valmistuu pyynnön mukaan ja kun vielä santsaa lautasen pienten juustoloiden juustoja, salaatteja, piiraita ja kakkuja sekä valitsee pöydän sään salliessa ulkoa, ei brunssi tästä parane. Varaa paikka etukäteen, sillä brunssi on todella suosittu ja paikat varataan aina täyteen!
Eilat jeep tour
Lopuksi jatkoimme Eilatiin, jossa saimme yhtenä päivänä oppaaksemme legendaarisen Alfonso Nusbaumerin, joka on muun muassa löytänyt egyptiläiset seinäkirjoitukset Timnasta.
Kamelisafarilla Eilatissa.
Yotvata-kibbutsin viereisessä Hai Bar-villieläinpuistossa näimme näitä kauniita Arabian antilooppeja (Arabian oryx), joista yksi tosin oli niin äkäinen emo, että piti painaa nopeasti kaasua ja ajaa karkuun. Emme huomanneet, että sillä oli poikanen ja olimme liian lähellä.
Viimeisenä uskollinen kuvaajamme, joka sopisi myös vietnamilaisille riisipelloille 🙂