Bye bye India

 

Koimme monia hienoja hetkiä 16 päivän Intian reissullamme. Tässä vielä välähdyksiä joistakin niistä.
_MG_2052

Mumbain hieno silta.

_MG_2346

Intia muuttuu ja tämä kuva kertoo muutoksesta. Puhelin ja tunteiden osoitusta. 10 vuotta tilanne oli vielä ihan toinen. Käsistä pitäminen julkisella paikalla olisi ollut ihan tavatonta, eikä puhelimia ollut melkein kenelläkään. Minun vanhaa perus-Nokiaani olisi haluttu ostaa harva se päivä.

_MG_1765

_MG_2547

_MG_2554

Matkustaminen väsyttää… onnekseni olen hyvä nukkuja ja otan torkut intialaiseen tyyliin milloin lentokoneessa, autossa tai näköjään veneessäkin, kuten tässä Uzin salakuvassa 🙂

_MG_2559

Mumbain satama on vilkkaasti liikennöity ja veneemme puikkelehti rahtilaivojen välissä matkallamme Elephanta-saarelle.

_MG_2609

_MG_2639

_MG_2679

 

Intialaiset rakastavat elokuvia ja Bollywood-leffajulisteita on joka paikassa.  Toimintaleffat on Bollywoodin uusi genre ja kaikki tehdään tietysti liioitellen, kuten Bang Bang-leffassa, jonka kävimme katsomassa.

_MG_2889

_MG_2944

_MG_3069

_MG_3104

 

Perheenisä menossa tekemään pujaa eli pyhää toimitusta 10 vuotta sitten kuolleen isoisän muistoksi. Pyhän altaan luona uhrataan ruokaa ja kukkia.  _MG_3264Intiassa ei voi välttyä härdelliltä. Meiltäkin peruttiin yksi juna, mutta saimme onneksemme liput juna-aseman johtajalta VIP-quotassa toiseen junaan, joten emme myöhästyneet lennolta, mutta Air Indian lennon kanssa oli isompi prosessi. Lentomme Mumbaista Delhiin peruttiin ja viisi päivää hoidimme asiaa. Kaikki lennot olivat täynnä ja tilanne näytti jo aika toivottomalta. Uzi olisi missannut lentonsa Suomeen ja minä Katmanduun.  Lopulta lensimme päivää aikaisemmin Delhiin executive luokassa, jossa tyynytkin olivat kultaiset. Uzikin teki ennätyksensä ja nukkui koneessa!

Tiikeri(tön) safari ja muita kohokohtia

_MG_1080   Safarilla Rathamboressa tiikerit pysyivät visusti piiloissaan, mutta muita eläimiä näkyi kyllä. Antiloopit, bambit, krokotiilit, apinat, kuningaskalastajat ja monet muut linnut antoivat ihastella itseään mielin määrin. _MG_1011 _MG_1151 Meidän veturikuski haaveili ammatistaan jo pikkupoikana. Myös hänen isänsä teki samaa hommaa. Junakuski pikkupoikien haaveammattina on kai universaali ilmiö 🙂 _MG_1159 Illallispöytä on katettu. _MG_1175J  Junamatkan ohjelma. _MG_1180   Jaipurissa meitä odotti punaisen maton lisäksi soittokunta ja tanssijat. _MG_1249Kaliofornialainen junamatkatoverimme. _MG_1262 Koulupoikien tyylikäs poseeraus Jaipurin linnoituksessa. _MG_1282   Ihmiset tykkäävät täällä, että heitä kuvataan. Myös me olemme varmasti sadoissa intialaisissa kotialbumeissa. _MG_1328 _MG_1381Päivän päätteeksi elefanttipoloa. Tein maalin!

Matkustusta Maharadjan tyyliin

_MG_0496 Tässä ollaan lähdössä Maharaja Express-junalla Rajastanin kiertomatkalle. Alkuun pidettiin  tervetuliaisseremonia juna-asemalla Delhissä. Matka jatkuu Agrasta Rathamboreen tiikerisafarille, Jaipuriin ja Bikaneriin. Muut matkaavat vielä Jodhpurin ja Udaipurin kautta Mumbaihin, mutta meidän on jatkettava eteenpäin muihin hommiin.

_MG_0607_copy Ensimmäisenä aamuna saavuimme Agraan ja kohteena oli tietysti klassinen Taj Mahal, jota rakennettiin aikoinaan 22 vuotta!

_MG_0700 Sen jälkeen meitä odotti shampanja-brunssi Taj Mahal-näköalalla.

_MG_0727 Sitar-tablasoittajat viihdyttivät aamiaisella.

_MG_0768   _MG_0782 Luksusjunassa asutaan luksushyteissä.  Tässä meidän Jr. Suite. Jokaisella on oma huonepalvelija, joka kysyy tuon tuosta onko kaikki kunnossa.

Naurettiin Uzin kanssa, että tuleekohan ne myös yöllä kysymään, että “nukutko hyvin, Ma’am?”  (niin kuin täällä meikäläistä puhutellaan).

_MG_0807 Täällä ei päästetä kurkkua kuivumaan. Junaan palaavia retkeläisiä odottaa aina erilainen moctail (alkoholiton coctail).

_MG_0831 Kultaiset lautaset tietysti!

_MG_0833 Keittiössä valmistetaan jälkkäreitä.

_MG_0933   Agra Fort. Oikealla suloinen junaemäntämme.

_MG_0985Täällä hymylihakset joutuvat koetukselle sekä vierailla että isännillä kun vähän väliä tervehditään ja hymyillään.

_MG_0959 Mitenkähän tästä palataan arkeen? 🙂

Klikkaamalla löytyy lisää infoa Maharaja Expressistä.

 

Intia voi näyttää myös tältä – Koillis-Intian vehreyttä

Intia on vastakohtien, mutta myös monimuotoisuuden maa. Juuri kun luulee tietävänsä mitä täällä syödään ja miten  pukeudutaan, oppii taas, että heti seuraavassa osavaltiossa kaikki voi olla toisin.

 

Shillong India

En olisi Delhin jälkeen osannut kuvitella tällaisia maisemia.

Olemme nyt Meghalayassa, Koillis-Intiassa Assammin ja Bangladeshin rajalla.

Waterfall Meghalaya

Nohkalikain vesiputoukset

Nohkalikai waterfalls Shillong

Nyt Intiassa vietetään varsinaista juhlapyhien sumaa ja paikalliset ovat lomilla. Isot perheet ahtautuvat autoihin ja lähtevät reissuun. Yhdessäkin pikkuautossa oli neljä aikuista etupenkillä ja varmasti ainakin 5-6 ihmistä takapenkillä. Eräässä jeepissä oli varmasti 15 ihmistä. Intian ihmeitä! 🙂

 

Cherrapunjee Shillong

Nunnat retkellä Cherrapunjeen näköalapaikalla. Paikka on muuten maailman sateisin, tosin nyt monsuunit ovat jo ohitse ja sadetta tulee vain harvakseltaan.

_MG_8167

Ziplining Cherrapunjee

Minäkin pääsin kokeilemaan tällaista hauskaa vaijeriliukua, jossa mentiin 15 sekunnissa 130 metrin liuku ja jatkettiin toiselle, 150 metrin pituiselle radalle. Kuvassa oppaamme.

Cherrapunjeen vaijeriliuku Facebookissa.

Honey from jungle Meghalaya

Hunajan myyjä. Tämä suloinen Khasi-poika myy hunajaa, jota hänen isänsä kerää viidakosta. Miehet kiipeävät yöllä puuhun ja ottavat hunajan mehiläispesästä. Harmi, ettei rinkassa ole tilaa hunajapullolle! Olisi kiva juoda Suomessa aamutee viidakkohunajan kera.

Khasi heimo Intia

Khasit pelaavat tikkaa

Khasi-heimon suosittu uhkapeli, jota pelataan tikkataulutyyliin nuolilla.

Shillong India bus

Huomenna retki jatkuu Khasi-heimon kylään!

 

 

Tällä kertaa Delhistä…

Tällainen mukava sikh-kuski odotti meitä kentällä. Taatusti on turvallinen olo tämän herttaisen jättiläisen kanssa!

Delhi with our sikh driver

Uskomaton fiilis – olemme Delhissä! Olemme suunnitelleet Intian matkaa yli vuoden ja en meinannut uskoa toissa päivänä kun tajusin olevani Delhin koneessa. Lähtöä edelsi hirveä härdelli, olenhan poissa yli kuukauden, joten ei ollut aikaa suunnitella, eikä unelmoida tulevasta matkasta.

Delhissä vastassa oli lämmin 30-asteinen aamuyö, Intian tuttu, savun ja pölyn sekainen tuoksu sekä orastava aamunkajo. Olin Intiassa viimeksi 2,5 vuotta sitten. Nyt taas hienoa palata ja tehdä juttuja taas ihan uusista asioista. Reissaamme täällä seuraavat pari viikkoa. Delhi on tukikohtamme ja lennämme huomenna Guwahatiin, Pohjois-Intiaan, josta jatkamme Shillongiin. Sen jälkeen odottaa luksusjunamatkaRajastanissa ja sitten suuntaamme vielä Mumbaihin.

Intia on jättimäinen maa ja sitä voi syödä vain pala palalta. Tällä kertaa on odotettavissa aika iso haukku. Toivottavasti se maistuu yhtä hyvältä kuin ennenkin.

At Piccadilly hotel Delhi

Matkajärjestelyistä sopimassa paikallisen yhteistyökumppanin kanssa hotelli Piccadillyn aulassa.

Hotel Piccadilly reception

Hotellimme suloinen respatyttö.

NRI market Delhi

Silva Paanasen kanssa NRI-torilla ruokajuttua tekemässä. Hauskaa oli tämän ilopillerin seurassa! Hän on intialaistunut niin hyvin, että ajaakin itse hullussa liikenteessä omalla autollaan. Monen sydän ei meinaa kestää edes taksin kyydissä istumista 🙂

NRI market Delhi

 

 

Vegetables India

 

NRI market India

Uzi vai vuohi?

Delhi evening traffic

Ruokajutun tekoa Istanbulissa

Kodin Kuvalehti Istanbulin juttu  Viime viikolla ilmestyneessä Kodin Kuvalehdessä (19/14) on ruoka-matkajuttumme Istanbulista. Teimme sen kirjailija Reeta Paakkisen kanssa ja vietimme hauskoja hetkiä kokkailun ja syömisen parissa.

Torilla Reetan kanssa Istanbul Turkki Tässä valikoidaan hedelmiä ja vihanneksia. Ne ostetaan tuoreena läheiseltä  torilta. Reeta hankkii koko viikon vihannekset muutamalla kympillä.

Järvenpäästä kotoisin oleva Reeta on asunut puolet elämästään ulkomailla ja siitä ajasta suurimman osan Istanbulissa, joten hän sukkuloi  kaupungissa kuin kala vedessä.

Istanbul tori Reeta Paakkinen Blondit markkinoilla 🙂

Reeta's kitchen Ja torin tuliaiset pataan.

Dining Istanbul Reeta Paakkinen Iloista päivällismeininkiä. Yksi kuvaaja vain häiritsee… 🙂 Ikimuistoinen päivä hauskan kollegan kanssa ja ihanaa ruokaa, kiitos Reeta!

Reeta on kirjoittanut Turkin kokemuksistaan kirjan Kotona Istanbulissa. Se oli viihdyttävää, mutta myös avartavaa lukemista: millaista on (vaalean) naisen elämä idän ja lännen välissä, tarinaa työkulttuurista, pukeutumisesta… Suosittelen!